Joelin vaihtarikuulumisia Skotlannista
Terveisiä Skotlannista,
säkkipillien, kilttien ja viskin maasta!
Tätä kirjoittaessa olen asunut
Dundeessa nyt noin nelisen kuukautta ja vaihto on miltein päätöksessään.
Dundee on Skotlannin neljänneksi
suurin kaupunki (n. 150 000 asukasta) Tay-joen varrella aivan Skotlannin
itärannikolla. Kaupunki tunnetaan vanhana teollisuuskaupunkina, mutta nykyisin taide-
ja kulttuurikeskuksena, joka kasvaa vuosi vuodelta isommaksi investointien,
työn perässä muuttavien ja opiskelijoiden myötä.
Kaupungissa on kaksi yliopistoa.
Itse opiskelen Abertay Universityssä, joka on hieman isompi kuin Lapin
yliopisto. Kaupungin toinen yliopisto, University of Dundee, on kahdesta
yliopistosta isompi (yli 10 000 opiskelijaa) ja on keskittynyt enemmän
luonnontieteisiin kuin Abertay, joka tunnetaan yhteiskunta- ja pelialan
opinnoistaan. Asun yliopiston asuntolassa ja kämppikseni on tsekkiläinen,
naapurissani puolestaan asuvat hollantilainen ja saksalainen. Meininki
Dundeessa on hyvin kansainvälinen, ja olenkin tutustunut aika hyvin niin
skottilaisiin kuin muihinkin vaihtareihin. Aloittaessani opinnot olin siinä
(positiivisesti?) mielenkiintoisessa tilanteessa, että olin koko
vaihtariporukan ainoa suomalainen.
Päätin opiskella
kandintutkintooni yhdeksi sivuaineekseni sosiologian. Kursseiksi valitsin kolme
sosiologian kurssia eri vuositasoilta. History and Social Change on ensimmäisen
vuositason kurssi, joka pohtii länsimaista historiaa aivan ensimmäisistä sivilisaatioista
tähän päivään saakka. News, Truth and Power puolestaan keskittyy Yhdistyneen
kuningaskunnan mediaan ja uutisointiin, ja erityisesti uutisten
valtadiskursseihin. Kolmannen vuositason kurssi, samalla vaikein mutta
antoisin, on Sociology of Scotland, jossa tarkastellaan Skotlantia ja
skottilaisuutta kauttaaltaan. Kyseisellä kurssilla pääsin myös vierailulle
Skotlannin parlamenttiin Edinburghiin.
Suosittelen kaikille
vaihto-opiskelemaan lähteville, jos mahdollista, ottaa jokin
paikallistuntemusta kehittävä kurssi. Olen oppinut tämän kevään aikana niin
paljon Skotlannista juuri viimeisimpänä mainitun kurssin ansiosta, että sitä on
hankala pukea sanoiksi.
Opetustapa on täällä hyvin
erilainen kuin Suomessa: kurssit kestävät koko semesterin ja luennot on joka
viikko samaan aikaan. Luennoilla on myös hieman enemmän keskustelua kuin meille
tutussa suomalaisessa yliopistossa.
Millainen paikka tämä on sitten
opiskella ja elää?
Ihmiset on todella mukavia,
kaikkialla vallitsee vastaanottavainen ja tervetullut olo, opetus ainakin
Abertayn yliopistossa on laadukasta ja hintatasokin suurimmalta osin Suomea
hieman alhaisempi. Dundee on lähellä merta, ja itse kaupunki on omaan makuun
aivan huikea sekoitus modernia ja viktoriaanista tyyliä. Täällä on klassisen
tyylikkäitä pubeja pilvin pimein, jotka yleensä alkaa täyttymään jo kello
kolmen jälkeen iltapäivällä suoraan töistä tulevista paikallisista.
Koko maan tasolla ruoka on brittiläiseen
tapaan melko rasvaista, sillä Skotlannissa syödään erilaisia ruokaisia
piirakoita, haggista ja fish & chipsiä suorastaan uskonnollisesti. Maa
tunnetaan viskistä ja hävyttömän hyvistä IPA-oluista.
Kuitenkin.
Paikallisaksentti. Se tuotti
alkuun melkoisia hankaluuksia, vaikka matkailualalla töissä olleena tunsinkin perusskottiaksentin
hyvin entuudestaan. Dundeen asukkailla on yksi koko maan vaikeimmista
aksenteista, joka kuulostaa minun korvaani lähinnä humalaiselta kangertelulta,
vaikka puhuja olisikin täysin vesiselvä (kuvitteleppa miltä kuulostaa juopunut
skotti?). Olen esimerkiksi toistaiseksi onnistunut vastaamaan etunimelläni
kysyttäessä sukunimeä, puhumaan 5 minuuttia pubin ulkopuolella paikallisen
kanssa tajuamatta keskustelusta mitään, ja hankkimaan vahingossa jäsenkortin
jokaiseen pikkupuotiin koska on helpompaa sanoa ”toki” kuin kolmatta kertaa ”en
ymmärrä, voitko vielä kerran toistaa?”.
Myös sanasto poikkeaa
melkoisesti: auto on ”motor”, ”you know” puolestaan ”ye ken”, perunoista
puhutaan nimellä ”tatties”, ”bonnie” taas tarkoittaa kaunista ja pieni on
”wee”. Kun kysellään kuulumisia, pelkkä ”alright?” riittää, ja silloin jos joku
sanoo ”Mon’ en!”, olet luultavasti joutumassa käsirysyyn.
Skotlantilaiset on kuitenkin yleisesti ottaen hyvin rentoja, hauskoja,
todella sydämellisiä ja aitoja ihmisiä. Tapakulttuuri eroaa Suomesta joiltain
osin. Brittiläistyyppinen ylenpalttinen kohteliaisuus on kuitenkin täälläkin
läsnä, ja asiakaspalvelijat kutsuu asiakkaita hellittelyilmauksilla ”love” tai
”honey”. Wha’s no ta like!?
Skotlanti on yhtä kaikki mielenkiintoisessa tilanteessa tällä
hetkellä. Skotlannin parlamentti järjesti vuonna 2014 kansanäänestyksen
Skotlannin itsenäisyydestä, jossa itsenäisyyden vastustajat voittivat
täpärästi. Kaksi vuotta myöhemmin, kun UK äänesti Brexitistä, Skotlannissa 62%
äänestäjistä halusi pysyä EU:ssa. Tämän johdosta skotlantilaiset kokevatkin,
että heidät pakotetaan ulos EU:sta, ja itsenäisyyskeskustelut on nostettu
jälleen pöydälle.
Toistaiseksi olen matkustellut Skotlannin eri kaupunkeihin ja käynyt Englannissa.
Tarkoituksena on vuokrata auto ja reissata vielä ennen Suomeen palaamista
Ylämaille, jotka tunnetaan varsin tsaikedeelisista maisemista ja lukuisista
viskitislaamoista.
Suosittelen kaikille Skotlannista kiinnostuneille hakemaan vaihtoon
tänne – et tule katumaan! Kysy ihmeessä minulta lisää, mikäli olet kiinnostunut!
😊
-Joel, 3. vuoden johtamisen opiskelija, Remburssin 2017 pj
Kommentit
Lähetä kommentti